Nuorta osallistava kuntoutus rasitusmurtumissa

Rasitusmurtumat ovat yksi yleisimmistä urheiluvammoista, joita nuorilla esiintyy. Harmillista on, että niiden määrä on myös nousussa. Rasitusmurtumien kuntoutus on kliinisesti usein suoraviivaista; vähennetään kuormitusta ja lisätään sitä pikkuhiljaa, kun kudos on parantunut. Vaikka kuntoutus onkin suoraviivaista, ei se tarkoita sen olevan yksinkertaista ja takaisin urheiluun palaaminen on usein nuorelle raskas ja kuoppainen matka.

Hyvä uutinen on, että ennuste rasitusmurtumissa on erittäin hyvä, kunhan kuntoutus tehdään huolella.

Mistä rasitusmurtumat johtuvat?

Rasitusmurtumat eivät usein synny yhdestä selkeästä syystä. Jos syy olisi yksinkertainen, emme todennäköisesti näkisi niitä näin usein. Useimmiten kyse on useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta: harjoitusmäärän nopeasta kasvusta, yksipuolisesta kuormituksesta tai riittämättömästä palautumisesta. Myös iällä on merkitystä samoin missä vaiheessa kasvua nuori on; Kasvuiässä oleva nuori on alttiimpi rasitusmurtumille.

Rasitusmurtumat usein kehittyvät myös pikkuhiljaa ja 2kk sitten ollut leiri voi olla osasyyllinen sen syntymisessä. Tämän vuoksi toisinaan voi olla mahdoton sanoa mikä oikeasti murtuman on aiheuttanut.

Kuntoutuksessa tärkeämpää kuin syyllisen etsiminen onkin keskittyä siihen, mitä nuoren tulisi pystyä tekemään ja miten sinne päästään turvallisesti.

Keltaisten lippujen tunnistaminen

Yksi tärkeimmistä asioista rasitusmurtumien kanssa on pystyä tunnistamaan niin sanotut keltaiset liput. Nämä ovat psykososiaalisia tekijöitä, jotka voivat hidastaa tai estää kuntoutumisen entiselle tasolle ja niihin puuttuminen on keskeisessä osassa rasitusvammojen kuntoutusta.

Rasitusmurtumien luonteen takia takaisin normaaliin harjoitteluun palaaminen voi nuorelle olla pelottavaa: ”Jos selkäni murtui tässä aikaisemmin, miten se voi kestää nyt?”. Tällöin kuntoutuksen tavoitteena ei ole vain parantaa kudosta, vaan myös vahvistaa nuoren luottamusta omaan kehoonsa. Se voi vaatia aikaa, harjoittelua ja rohkaisua - ja se on täysin normaalia.

Myöskään rasitusmurtumissa kipu ja kudosvaurio ei aina mene yksi yhteen. Koska rasitusvammoihin haetaan apua vasta liian myöhään, nuori on elänyt kivun kanssa jo pidempään. Moni nuori tuleekin hyvin tietoiseksi ja herkäksi murtuma alueen tuntemuksille, jotka voivat muistuttaa aikaisempaa kipua.

Tässä kohtaa ennakointi on keskeistä: valmistautuminen mahdollisiin tuntemuksiin auttaa nuorta käsittelemään niitä ilman pelkoa. Samalla hyvä kliininen osaaminen auttaa fysioterapeuttia arvioimaan, milloin on syytä himmata ja milloin tuntemus kuuluu normaaliin kuntoutuksen etenemiseen.

RED-S merkittävä hidastaja ja riskitekijä

RED-s (Relative Energy Deficiency in Sport) tarkoittaa tilaa, jossa urheilijan energiansaanti ei riitä kattamaan kulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa tilaa, jossa urheilijan kulutus ja energian saanti ei ole tasapainossa. Tämä puolestaan vaikuttaa useilla eri osa-alueilla nuoren toimintakykyyn ja terveyteen, mutta myös luuston terveyteen.

RED-s on yleinen kasvuiässä olevilla nuorilla ja se nähdään merkittävänä syynä rasitusmurtumien syntymiseen. Varsinkin jos nuori kokee muutenkin painetta omasta ulkonäöstään, kasvaa riski RED-s syntymiselle. Energianpuute hidastaa kuntoutumista, ja siihen puuttuminen on välttämätöntä kuntoutumisen edistämiseksi.

Tämän vuoksi tämän seulonta on kriittisessä osassa nuoren rasitusmurtuman hoitoa. Mikäli epäillään RED-s, on tärkeätä ohjata nuori ravitsemusterapeutille, jotta kuntoutuminen sujuisi toivotusti.

Seulontaa voi aloittaa yleisillä kysymyksillä, kuten “miten jaksat arjessa?” tai “jaksatko treeneissä normaalisti?”, mutta tarvittaessa voi käyttää myös erityisesti RED-S:n tunnistamiseen kehitettyjä kyselyitä. Niillä nuorilla, joilla on alkanut kuukautiskierto, on tärkeää kysyä myös sen säännöllisyydestä. Viivästyneet tai epäsäännölliset kuukautiset voivat olla merkkejä energiavajeesta.

Miten nuorta voi osallistaa kuntoutuskessa?

Nuoren osallistaminen tarkoittaa, ettei nuori ole passiivinen toimija vaan on aktiivisesti mukana oman kuntoutuksen suunnitellussa. Fysioterapeutin ja muiden ammattilaisten tehtävä on varmistaa, että kuntoutus etenee turvallisesti ja luo selkeät raamit, mutta niiden sisällä nuorella tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa omaan prosessiinsa.

Esimerkiksi kuntoutuksen alkuvaiheessa voi olla, että juokseminen, hyppiminen tai muu dynaaminen liikkuminen ei vielä ole turvallista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nuori olisi passiivinen odottelija. Jo varhaisessa vaiheessa nuorelle voidaan antaa mahdollisuus valita itselleen mieluisia ja turvallisia tapoja liikkua. Toiselle motivoivinta vaihtoehto voi olla vesiliikunta, toiselle kuntosalilla tehtävä harjoittelu. Nämä pitäisi myös aina pystyä liittämään siihen, miten tämä harjoittelu vie kohti päätavoitetta.

Yksi tärkeimmistä motivaation lähteistä on nuoren itse asettamat tavoitteet. Toiselle se voi tarkoittaa sitä, että voi jälleen tehdä voltteja - toiselle taas mahdollisuutta harjoitella kavereiden kanssa normaalisti. Kun tavoite on merkityksellinen nuorelle itselleen, myös sitoutuminen kasvaa.

Tämän päätavoitteen pohjalta voidaan rakentaa konkreettisia välitavoitteita. Jos nuoren tavoite on esimerkiksi “Haluan pystyä tekemään voltin taas”, välitavoitteita voivat olla:

• “Pystyn tekemään kerän ilman kipua”

• “Pystyn hyppäämään”

• “Voin tehdä voltin kevennettynä”

Tärkeintä on, että nuori ymmärtää, miten nämä pienemmät askeleet vievät häntä kohti isoa tavoitetta. Näin kuntoutus ei tunnu irralliselta tai epämääräiseltä, vaan selkeältä ja eteenpäin vievältä polulta.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että osallistaminen ei aina tarkoita sitä, että nuoren täytyy itse tehdä kaikki valinnat tai kantaa vastuuta kuntoutuksen suunnasta. Joillekin nuorille voi olla helpottavaa, että heille sanotaan suoraan mitä tehdä. Erityisesti, kun kuntoutus tuntuu pitkäveteiseltä tai henkisesti raskaalta. Tällöinkin on tärkeää, että tekeminen linkittyy nuoren omaan tavoitteeseen: vaikka nuori ei juuri sillä hetkellä jaksaisi miettiä kokonaisuutta, hänen pitää voida luottaa siihen, että jokainen tehtävä vie häntä kohti haluttua päämäärää.

Nuoren rasitusmurtuman kuntoutus on moniammatillista yhteistyötä, jossa nuori on yksi asiantuntijoista

Yhteenvetona voidaan todeta, että nuoren rasitusmurtuman kuntoutus on kokonaisvaltainen prosessi, jossa huomioidaan nuoren omat tarpeet ja tavoitteet. Onnistunut kuntoutus edellyttää moniammatillista yhteistyötä, selkeää viestintää ja ennen kaikkea nuoren aktiivista osallistamista. Kun nuori ymmärtää oman kuntoutuksensa vaiheet ja saa vaikuttaa niihin, lisää se motivaatiota, sitoutumista ja luottamusta omaan kehoon. Tavoitteena ei ole vain paluu entiseen, vaan rakentaa vahvempi pohja tulevalle urheilulle ja hyvinvoinnille. Parhaimmillaan kuntoutusprosessista jää nuorelle kokemus, että hän ei vain selvinnyt loukkaantumisesta - vaan tuli paremmaksi urheilijaksi sen kautta.

 Kare Kaimio, fysioterapeutti 16.6.2025